Kukka- alan työntekijänä toukokuu on hurjan kiireinen. Tänä vuonna toukokuu on myös vauhdittanut remppaa hurjan hyvillä ilmoilla, päivitykset vaan uupuilee. Tapetoin vessan ikkunoiden yläosat vuosien aikana keräämilläni mallipaloilla. Siitä tuli ihana tilkkutäkki, kaunis ja muistorakas. Sieltä löytyvät niin vanhan kodin lastenhuoneen jämätapetti, kuin se joka sinne aluperin piti tulla, mutta valmistuserä oli loppu ja uuden painamisesta ei tietoa, siellä on tämän talon vanhoja, historiallisia paloja, tänne tulevia ja vaikka kuinka ehdolla olleita. Kaikki sulassa sovussa. Paloista näkee hyvin miten moniulotteinen maku minulla/meillä on, koska kaikkia on pohdittu meille ihan vakavasti jossain vaiheessa. Nyt ymmärrän niitä vanhempia ihmisiä jotka ihmettelevät miksi laitamme paperitapetteja kun ne on niin vaikea laittaa. Nuo tämän talon vanhat tapetit olivat henkäyksen outta paperia jotka repesivät melkein puhalluksesta kun ne oli liisteröity. Hattua nostan ihmisille, jotka noita seinään laittoi vuotakaupalla ja kohdistettuna, mulla ei olisi onnistunut kun jo pienet palat aiheutti harmaita hiuksia. Mutta siellä ovat, ja voin lohduttaa että nykyaikaiset paperitapetit on paljon paksumpia ja helpompi laittaa. Vessa alkaa olla aika valmis, kohta pääsee näyttelemään kuvia valmiista.
Äitienpäivään meillä kuului lasten askartelemia kortteja, hamahelmiä ja herkkuja, töiden lisäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti