lauantai 27. joulukuuta 2014

Kuvia


Käväistiin talolla nuotiomakkaralla metsäretken ohessa. Lapset harjoittelivat hiihtämistä ja vanhemmat haaveili. Kuvasin samalla ympäristöä. Nämä kuvat on metsän puolelta, Asuintalo jää vasemmalla olevan puuvaja/myllyrakennuksen eteen. Suoraan edessä on isoin piharakennus, jossa on karjakeittiö-talli yhdistelmä, navetta, kanalat ja kaksi isoa konevajaa. Vasemmalla oleva puuvaja on pihapiirin rakennuksista parhaimmassa kunnossa. Suora joka suuntaan ja kunnolla irti maasta, etupuoli kaipaa maalia, täällä metsänpuolella sekin on kohtuukunnossa.



Meidän huussi sijaitsee suurimman piharakennuksen takana, konetallin seinällä. Tykkään hirmuisesti noista väreistä, punamulta, keltamulta ja taivaansininen. Tästä taidetaan ammentaa värejä eteenpäinkin, Ainakin ison piharakennuksen kaikki koristeet on olleet keltamultaiset ja ne palautetaan kun sitä siistimään aletaan.


Huussi on sisältä karun kaunis, upea lohkottu kivi on  navetan perustuskiviä ja sen tieltä on lattiakin muokattu sopivaksi. Navetta on pystyhirsistä tehty ja ne ovat täälläkin näkyvissä. Huussi on auki räystääseen asti ja korkeutta on useita metrejä eli ahtaan paikan kammo ei ainakaan iske.




Päivä oli tosi kaunis, sellainen unelmien talvipäivä. Talolle mennessä sormia hurjasti syhysi edistää remonttia, mutta kun talon ovi avattiin ja kylmä kostea ilma iski kasvoille todettiin että palataan asiaan kun ollaan koko viikonloppu kahden niin saadaan enemmän aikaiseksi ja kun tekee useampana päivänä töitä voi lämmittää huoneen jossa touhuaa.

torstai 20. marraskuuta 2014

Piiput


Aiemmin kirjoittelinkin meidän pitävän taukoa osin piippujen takia. Alkuperäinen suunnitelmahan oli lämmittää taloa talvi uuneilla ja lämpimässä touhuta sisätilojen kanssa. Talossa on asuttu viimeksi täysin uunien varassa ja meillä on sama kunnianhimoinen tavoite. Asia ei ole meille ihan uusi juttu, olemme kahdeksan vuotta asuttaneet vanhaa harvaa taloa kahden pystyuunin voimin, kovilla pakkasilla on keittiössä ollut patteri, mutta ensisijainen lämmönlähde on aina ollut uunit. Nuohooja ehti talolle viimein syksyllä ja tuomio oli että ennen korjauksia ei tarvitse kuvitellakaan lämmittävänsä. Mies oli hiljaa varautunut vaikka koko piippujen uudelleen muuraukseen ettei tule pahasti päin näköä jos kaikki menee uusiksi, onneksi ei, mutta korjattavaa oli molemmissa. Molemmissa piipuissa on hatut ja ympäripellitykset. Nyt kun ne menee korjattaviksi jätämme hatut, mutta poistamme pellitykset ja hormit muurataan vanhan malliseksi ja jätetään tiilelle.

Pikkupiippu, oikeanpuoleinen on yksihorminen ja menee salin pönttöuuniin. Tämä pää talosta on myöhemmin rakennettu ja siksi myös piippu on hiukan uudempi. Tälle piipulle riittää kun sen saumaa sisältä yläosistaan uudestaan. Piipun alaosan pönttöuuni komeilee alakuvassa. Alkuun ajattelimme sen olevan liian pieni suuren huoneen lämmitykseen, sali on noin 35 neliöinen. Nuohooja kuitenkin kertoi että savukanavat kulkevat pönttöuunista tuohon vierellä olevaan hormiin eli molemmat lämpenevät kun uunia lämmittää, aika nerokas systeemi ja varmaankin syy siihen että toi pönttö on jätetty tuollaiseksi tumpiksi. Aili rouva on ollut tarkan markan täti eli turhahan tuosta olisi ollut komea tehdä jos tuokin riittää? Me aiomme ostaa tuohon tuon yhden renkaan ja kruunun heti kun sellaiset kotuuhinnalla osuu silmiin.




Isommassa hormissa on kunnioitettavat kuusi kanavaa. Se joudutaan muuraamaan katon yläpuolisilta osiltaan kokonaan uusiksi. Nyt hormiin menee keittiön puuhella, keittiöstä ilmahormi ja yksi tyhjä, lastenkamarin porinmatti, vieraskamarin entisöitävä kaakeliuuni ja yläkerran porinmatti. Keittiössä on alunperin ollut muurattu hella ja leivinuuni, mutta tämä hella on vaihdettu sen tilalle jo kauan kauan sitten. Me ihmettelimme noita kolmea peltiä ja luulimme osan olevan jäännteitä siitä leivinuunista ja siten turhia, mutta nuohooja osasi kertoa että noita peltejä muuttamalla tähän saa kolme eri toimintoa. Yksi on uunikierto, yksi pelkkä hella ja yksi seinäkierto, eli tässäkin koko seinä varaa lämpöä ja on siten hyvä lämmönlähde. Lastenkamarin porinmatti on täällä joskus jo kuvana ollutkin ja kahdesta muusta en kuvaa löytänyt, mutta viereisessä vieraskamarissa on entisöinnin alla vaalea kaakeliuuni ja yläkerrassa toinen porinmatti. 


 Selvittelimme asioita ja on olemassa laastia jonka kanssa voisi muurata ilmeisesti kymmeneen pakkasasteeseen asti, mutta koska itse emme ole koskaan kyseistä laastia käyttänee, emmekä pikakelauksella löytäneen ketään ketä olisi, päätimme jättää homman kevääseen suosiolla.




torstai 13. marraskuuta 2014

Kuulumisia


Syksy ja kurakelit hankaloittavat talolla käymistä oleeellisesti, heti kun satoi ensimmäisiä kertoja siinä elokuun huitteilla huomasi miten ajotie pehmeni. Meillä on keskivertoa isommat autot käytössä molemmilla ja kun tässä on sadellut enemmän ja vähemmän syksyn mittaan lopputulos on se, että jos haluaa perille ilman hermojen menetystä heti alkumetreillä, kannattaa auton pihaan ajo unohtaa alkuunsa. Joku ilta kävin talolla katsomassa että kaikki on kunnossa. Oli jo pimeää ja siksi ajattelin ajaa pihalle, että saisin auton valojen avulla oven auki ja se valaisisi hiukan sisällekin helpottaen katselmusta, eihän mulla tietenkään ollut kunnon taskulamppua mukana ja talo sijaitsee kaukana minkään katulamppujen ulottumattomissa. Meno päättyi alakuvassa olevaan mutkaan, auto ei jaksa ylös, sutii niin että kura lentää kylkiin, pakko jättää auto siihen ja mennä pikkulampun kanssa käsikopelolla katsomaan, ja peruuttaa pois toivoen etten jumahda noihin kuravelleihin. Tulipahan käytyä, jos jotain olisi ollut vialla niin tuskin olisin sitä nähnyt, hyödytön keikka siis. Eilen mentiin valoisalla ja pääsin jopa pihalle, ehkä valoisalla uskalsin ottaa enemmän vauhtia tai sitten alla olevat nastat auttoivat ylöskiipeämisessä. Otin parit kuvat mielessäni muutamat kesäiset keskustelut siitä miten tosi hyvä tällainen vanha nurmipiha on. Kaunis se on, mutta ei kovin käytännöllinen, kaipa siihen sorakuorma pitää tilata.



Tästä kaapista olen jo kesällä luvannut kirjoitella, nyt muistin siitä ottaa kuvat käydessäni. Ostin kaapin kesällä facebookin purkutavarakirppiksen kautta. Olin töissä kun kaffepaussilla selailin facebookia ja kaappi pompahti silmilleni. Soitin välittömästi miehelleni, joka ei kuulu facebookiin, että kirjautuu tunnuksillani sinne, katsoo kuvat, ottaa puhelinnumeron ja soittaa myyjälle koska se on saatava. Mies oli tehnyt työtä käskettyä ja osti kaapin keskustelun jälkeen. Samaan aikaan purkutavakirppiksellä kohistaan kuvan alla, osa on ihan haltioissaan ja osa ihmettee kuulemma liian kallista hintaa ja kuntoa joka on kuulemma sellainen että polttaa pitäisi. Myyjä totesi loppuun että ilmeisesti hinta oli kodillaan kun heti meni ja pisti kaapin rahtina meille. Se on meidän keittiömme alakaapisto. Se on ollut autotallissa tai vastaavassa jonkun aikaa koska päälilevy on öljyn pilaama ja laatikoissakin on selkeästi ollut työkaluja. Alunperin se on ollut kaupan tiski, jostain 50 luvulta. Nyt se on tuulettunut kesästä asti, pahimmissa laatikoissa soodaa sisällä ja pahin haju alkaa häviämään. Päälipintaa emme valitettavasti saa pelastettua, se ihan kelluu öljyä yms. Mieheni sahasi viitisen vuotta sitten vanhan tammen lankuiksi ja teemme niistä siihen uuden päälisen, samanlaisen kuin vanha ja vanha viedään jäteasemalle. Ylärivistä puuttuu nyt kolme laatikkoa, koska ne on mulla käsittelyn alla, tuo alhaalta puuttuva laatikko puuttuu kokonaan ja ehkä tuonne vasempaan reunaankin kuuluisi vielä kaksi laatikkoa, mutta ei se haittaa, kaappi toimii ilman niitäkin hyvin. Laatikko kerrallaan meinaan tämän käydä läpi ja siitä tulee keittiömme katseenvangitsija.



Muuten talon remontti on tässä jamassa. Kuistin etureunan alapuu oli pahasti lahonnut ja koko kuistin etureuna oli sen seurauksena tippunut parikymmentä senttiä. Kuisti nostettiin tunkeilla ylös, reunan alapuu vaihdettiin ja viiden poikittaisen lattianiskan pää korjattiin. Ulkolaudoitus vaihdettiin, palautamme sen alkuperäisen mukaiseksi. Kuistin alta löytyi pala alkuperäistä ulkolaudoitusta, ajalta ennen kuistia, sen mukaan teetimme panelit ja palautamme ulkonäön jollain aikavälillä sen mukaiseksi. Kuisti näyttää tosi leveältä nyt kun panelit ovat vaakaan ja kaikki koristeen puuttuvat. Ikkunat ovat laiton alla ja tarkoitus saada paikalleen yksinkertaisena vielä tmän vuoden puolella.


maanantai 3. marraskuuta 2014

Lastenkamari


Lastenkamari, lapsia talossa ei ilmeisesti ollut ollut, tämä huone toimi ihan kamarina, mutta koska meillä on lapsia ja huoneen sijainti tuvan vieressä on varmasti paikka jossa lapset paljon viettävät aikaa sai se nimen lastenkamari. Lastenkamari sijaitsee tuvan ja salin välissä tien puolella. Siitä on ovi myös vieraskamariin. Siellä oli seinällä yläkuvassa oleva tapetti. Alapuolella oleva tapetinpala löytyi muurista tuon toisen alta. En tiedä voiko sitä säilyttää, kaunista se on.



Tuvasta saliin päin. Lattiassa sama muovimatto kuin vieraskamarissa. Kuvassa myös talolla olleita huonekaluja, kirjahyllyn vaihdoin kahteen kahvipakettiin, koska meillä ei ole sille käyttöä. Sohvapöytä samaa sarjaa, valitettavasti vaan kukkien kastelulla pilattu pinta, katsotaan, mitä sille tehdään. Ihana lamppu, johdotetaan uudestaan ja otetaan käyttöön.

Katossa vasemmalla, salin päädyssä näkyy vanha vesivaurio ilmeisesti kattolyhdyn vuodon seurauksena. Tapetissakin näkyy vuotojälkiä. Kaikki on nyt kuivaa ja lyhty korjattu, mutta vauriot jätetty. Kattopanelit ovat pieneltä osalta tosi vaurioituneet ja hauraat, mutta koska emme halua vaihtaa kattoa, ne saavat olla, kaivan yläpuolelta sen verran eristettä pois, että saan tukittua paneliin tulleet reiät ja estettyä eristeiden valumisen alas huoneeseen.


Sohvakalusto samaa sarjaa, tässä toinen nojatuoleista. Oikealla ovi vieraskamariin.


Salista tupaan päin. Vasemmalla ovi vieraskamariin. Pikkuruinen porinmatti lämmönlähteenä.



Tässä huoneessa on alkuperäiset listoitukset ja niistä otetaan luultavasti mallia myös vieraskamariin ja saliin. Tuo pala listojen yhtymäkohdassa on mielestäni tosi kaunis yksityiskohta.


Tässä huoneessa oli muovimaton alla kovalevyt ja sen alla harmaa lautalattia. Samalla lailla kun vieraskamarissa avattiin yksi lauta ja todettiin täydeksi, sanomalehdet ja kiinni. Huone on jo levytetty ulkoseinältään toiseen kertaan ja odottaa pintoja ja sähköjä.

Toi kipinäpelti porinmatin edessä on tosi jännä. Itsekin luulin sitä pitkään toisenkuosiseksi muovimatoksi, mutta kun purimme lattian se osoittautuikin pelliksi.


Tähän huoneeseen oli jo tapettimalli valittuna, mutta valitettavasti onnistuin taas valitsemaan jo lopetetun tapetin ja vaikka viimeksi kävi hyvä tuuri, nyt ei. Tapettia ei ole eikä tule enää ja olemme sen osalta siis alussa. Nyt en yhtään tiedä mitä tänne tulee, mutta toivottavasti se selkiää ennemmin tai myöhemmin.

Vieraskamari

 Meillä taisi nyt käydä niin että tälle vuoteen talolla on tehty se mitä tänä vuonna siellä tullaan tekemään. Nuohooja kävi ja laittoi piiput käyttökieltoon kunnes ne on korjattu. Kirjoittelen niistä tarkemmin sopivien kuvien kanssa. Ajattelin nyt remonttitauon aikana päivitellä tänne blogiin kaikkea sellaista mitä on matkan varrella tehty ja miksi. Meille muistoksi, tulee taloa dokumentoitua samalla ja jos tänne lukijoita eksyy niin heille esimerkiksi. 


Olen kerännyt postaukseen kuvat vieraskamarista. On helpompi pysyä perillä mistä puhutaan kun puhutaan aina samasta huoneesta samalla nimellä. Tämän huoneen listojen takaa, jokaikisestä pienestäkin palasta löytyi lyijykynällä kirjoitettu teksti "vieraskamari". Huoneeseen tullaan eteisen oikeasta ovesta, vasen menee tupaan. Huone on ollut vieraskamari ja kulkutie saliin. Sali näkyy ylimmässä kuvassa tuolla taustalla. Meillä tämä tulee ensin olemaan vanhempien makuuhuone, mutta kun se siirtyy yläkertaan palaa tämä vieraskamariksi.



Huoneessa oli meidän tullessamme lattiassa ylläoleva muovimatto ja seinät oli tapetoitu sen yläpuolella olevalla tapetilla. Tämä oli ainoa vanha huone jossa oli uudet listat. Taloa on laajennettu mahdollisesti viisikymmentäluvulla salin verran ja ilmeisesti tämä huone on silloin "muodistettu" koska vieraat on johdatettu saliin tätä kautta. Me luultavasti teetämme tähän huoneeseen samanlaiset listat kuin vanhoissa huoneissa muutenkin on, mutta ihan varmaksi en vielä sano. Kaikki vanhat sähköt purettiin, mutta muuten säästimme vanhat kerrokset uusien alle.


Purimme lattiasta muovimatot pois. Muovimaton alla oli kovalevy. Kovalevyt otettiin kokonaisina mahdollisuuksien mukaan ja niitä käytetään tarvittaessa muualla. Kovalevyn alla oli maalaamaton lautalattia, mahdollisesti kierrätyslaudoista koska niissä on kulumia ja sotkuja mutta eivät ole samanlaiset kuin talon muut vanhat lattiat. Me maalaamme lattiaan ruutukuvion kahdella eri sävyllä.



Lattian päälisten purkamisen jälkeen kurkkasimme lattian alle yhden laudan verran. Yleensä kannustetaan avaamaan ikkunanpuoleinen reuna, se on kuulemma useimmin laitettu viimeisenä, mutta täällä oli tehty toisinpäin. Lauta oli myös kapeampi kuin toisen reunan lauta, joka myös viittaa viimeiseen. Noh, ei ollut, eikä lautaa saatu ehjänä pois, mutta pois lähti kuitenkin. Lattian alla oli eristeitä lankkuun asti ja niin sai jäädäkin, mielestämme on turha tämän enempää varmuuden vuoksi purkaa, koska väistämättä lattiaan tulee vaurioita. Jos asuminen osoittaa tarvetta voidaan lattia avata uudestaan joskus ja vaihtaa eristeet. Täytimme aikaansaamamme kolon eristeissä selluvillalla, laitoimme lisäksi sanomalehtipaperia edellisen lankun alta seinälle ja teimme nykyisen kotimme keittiön lattiasta jääneistä lankuista korjauspalat koloon ja kiinnitimme ne.


Tämän lisäksi huoneen ulkoseinän osuus on levytetty huokolevyllä toiseen kertaan, yksi kerros oli jo valmiina. Nyt huone odottaa pintoja, että saa sen jälkeen sähköt vedettyä uudestaan. Huoneeseen on tulossa ruutulattian lisäksi Pilgren& Ritolan metsätähtitapetti, josta olenkin täällä tarinoinut. Luultavasti teemme myös paneloinnin ikkunoiden alaosiin asti koska tapettia saimme vain vähän.

tiistai 30. syyskuuta 2014

Talovanhus

Lapset sai Nukkearkki nimisen levyn, joka on soinut ja soinut meillä kotona. Hetki sitten heräsin kuuntelemaan sanoja yhdestä laulusta, yleensä ne menee toisesta korvasta sisälle ja toisesta ulos. Sanat oli pakko ihan kirjoittaa ylös kun  edes netin syövereistä en sanoitusta löytänyt. Nyt on ainakin kuunneltu niin monta kertaa että muistaa =)  Tässä kiteytyy aika hyvin minun rakkauteni vanhoihin taloihin.



Vanha talo sydämessä kaupungin
seinä nokinen ja rapautunutkin
valot ikkunoissa kertovat talovanhuksen 
seinät sisällensä kätkevät monen ihmisen 
monta kohtaloa monen ihmisen. 
Vanha talo kertoa jos voisikaan
miten moni uupunut on matkallaan
miten monen monta kyyneltä talovanhuksen 
seinät sisällensä kätkevät monen ihmisen
monta kyyneltä monen ihmisen. 
Vanha talo katseleepi hymyillen
miten kotiin tuodaan pikkuihminen
miten monta onnenhetkeä talovanhuksen 
seinät sisällensä kätkevät monen ihmisen 
onnenhetkeä monen ihmisen. 
Vanha talo katsoo aikaan tulevaan 
saakohan se vielä seistä paikallaan
Kodin turvallisen vieläkin talovanhuksen 
seinät sisällensä kätkevät monen ihmisen
kodin turvallisen monen ihmisen 
kodin turvallisen monen ihmisen 
kodin turvallisen monen ihmisen.

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Lautaa

 Huh, kesken projektin ilmaantui tieto että lähellä olisi tukkeja myytävänä tarvitsijalle. Isäntä kysymään hintaa ja sopivahan tuo oli. Viisi tukkia kokonaisena talolle ja loput sahalle ja eikun lautaa sahaamaan. Isäntä oli mukana sahaamassa ja päättämässä minkä verran mitäkin. Kun itse tekee, saa mitä haluaa.

 Taapeloitiin ne tuohon piharakennuksen päätyyn, se on melkein koko päivän auringossa sen paistaessa ja siihen oli helpompi saada ne suoraan. Kattokin niille laitettiin kun nyt on niin paljon satanut. Saavat kuivua ensi vuoteen, niitä tarvitaan sitten piharakennuksessa kun sitä aletaan korjailemaan.
 Tämä liuska on yksi, mihin tehtiin lankut. Paksut ja upeat, vanhoista ei olekaan enää mihinkään, niillä ei uskalla edes kävellä. Tähän menee myös pari niistä kokonaisista tukeista.

perjantai 1. elokuuta 2014

Ekat tapettipohdinnat


Talolla ollaan purettu paljon, mitään uutta ei ole vielä oikeastaan tehty. Kuistin pahasti lahonnut alapuu vaihdetaan tänään jos hommat vaan sujuu, samalla kuisti nousee taas suoraksi kun nyt se on pahasti kallellaan. Sen jälkeen saa tehtyä ne vaativimmat mitä on tarpeen ennen muuttoa. Minä malttamattomana katselen tapetteja, huonekaluja ja pohdin värejä vaikka isompia asioita pitää hoitaa ensin. Toisaalta tapetointi on sellaista mitä minäkin pystyn tekemään niin voinen hiukan sillä tavoin edistää kotiin muuttoa.

Viime viikonloppuna oli pakko kipaista tapettimallikirjat paikallisesta rautakaupasta lainaan ja vilkuilla niitä. Aiemmin tilasin Philgren&Ritolalta malleja tapetteja varten, ja niistä valittiinkin kahden huoneen tapetit. Näistä huoneista mitä nyt hoidetaan kuntoon olohuone, entinen sali on varma ja toisen pikkuhuoneen tapetti, keittiö ja toinen pikkuhuone taas vaivasi päätä. Pikkuhuoneen vielä saisi kuntoon ihan helpolla jos tietäisi mitä sinne laitetaan. Tapettikirjoista sen sitten löysin, rakkautta ensi silmäyksellä. Philgren&Ritolan metsätähti vaaleanpunaisena. Ihana herkkä tapetti, pikkusydämineen ja kukkineen, täydellinen väri ja mikä parasta, mieskin tykkäsi siitä todella. Ihmettelin miksen ollut löytänyt sitä Philgren&Ritolan sivuilta ja kävin katsomassa. Ei sitä ollut siellä, surffasin  netissä ja bongasin blogin jossa oli juttua ettei sitä saisi ja he olivat joutuneet vaihtamaan suunnitelmaa sen takia. Surffasin lisää ja löysin Tapettitalon sivut, sieltä tapetti vielä löytyi ja soitin. Rouva puhelimessa meinasi että tapetti on varmaan vaan unohtunut heidän sivuilleen jos se kerran tehtaalta jo on loppu. Annoin tapetin numeron ja tuli hiljaisuus. Juu, tapetin valmistus on lopetettu ja telat tuhoutuneet eli sitä ei tehdä lisää enää. Mutta heillä on yksi avaamaton ja kaksi avattua rullaa jäljellä, viimeiset. Tilasin ne tietämättä yhtään että miten paljon niillä saa tapetoitua.


 Eilen ne sitten tulivat ja pitihän tuo poltteleva paketti heti avata. Ihana tapetti, siis aivan täydellinen tuo on. Meillä on ollut viikko aikaa pohtia miten se saataisiin riittämään huoneeseen johon se on tulossa. Alkuun en halunnut hirsiä näkyviin huoneeseen, johon tämä on tulossa, mutta koska en näe sitä myöskään puolipaneelin kaverina päätimme ottaa sisäseinää hirrelle tarvittavan määrän. Aamulla kokeilin miltä tapetti näyttää paljaan hirren vieressä nykyisessä keittiössämme ja sopiihan tuo. Huoneen lattia on tulossa maalattavaksi samalla Uulan ruusu- sävyllä kuin nykyisen keittiön lattia ja tässä asiaa pohdittuani tulin siihen tulokseen että näin sen piti mennä, jos koko huone olisi ollut aivan vaaleanpunainen, se olisi ollut liian vaaleanpunainen jopa minulle, nyt hirsi tuo huoneeseen sopivasti rouheutta ja toista sävyä.


 Ja kun nyt olemme riittävästi pohtineet että kumpaan pikkuhuoneeseen tuo laitetaan niin päädyimme kuitenkin pihan puoleiseen, siihen jonka listojen takana luki vieraskamari. Siellä on maalaamaton lattia ja meillä purkki ylimääräistä maalia, naapurihuoneessa tapetin kaveri olisi ollut harmaa lattia. Vieraskamariksi tuo meilläkin päätyy kun pääsemme ylös nukkumaan, mutta alkuun se on meidän makuuhuoneemme. Väliaikaiseen lastenhuoneeseen laitamme varmaankin sitten puolipaneelin ja kirjavamman tapetin.


Eilen bongasin vielä facebookin purkutavarakirppikseltä aivan täydellisen alakaapin keittiöön. Siitä tulee omaa juttua kun rahti tuo sen tänne. Niin haluaisin jo saada valmista mutta kolmen lapsen kera remontointi on hidasta puuhaa ja itse halusimme hitaasti edetä, sisustellaan ruusuilla siis tätä nykyistä kotia.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Tutustumista

 Reilu viikko ollaan tutustuttu taloomme. Tuntuu ihan uskomattomalta että ihan oikeasti saimme tuon omaksemme. Pihalla tuntee olevansa piilossa koko maailmalta. Joka kerta ovesta astuessaan tuntee tulevansa kotiin ja joka kerta huomaa jotain uutta yksityiskohtia tai muuten ihanaa. Tähän mennessä ollaan keskitytty siivoamiseen ja tyhjentämiseen. Talo oli aika tyhjä, mutta silti tuntuu että tavaraa on kannettu ulkovarastoon hurjat määrät inventoitavaksi.

Talossa on ihania yksityiskohtia, tuvan oven kahva yksi ihastelemistani. Tuvan puoleinen vastaava on vaitettavasti rikkin, mutta koitamme sen jotenkin korjata.
 Kaikki ikkunat ovat vanhoja puuikkunoita. Alakerrassa tällaiset ikkunat ja ylhäällä kapeat ja korkeat, vanhemman oloiset. Jokaisessa ikkunassa on säilyneet pienetkin salvat ja muut yksityiskohdat. Jokunen ruutu on rikki, kaikissa lasi on sitä vanhaa, joka vääristää hiukan läpi katsoessa.
 Kuistin ikkunalla kukkivat jo pelargoniat. Vähän voi olla liian varjoisa noille pidemmän päälle, mutta vielä saavat siinä olla.
Ulko- ovi on kaksiosainen ja siinä on jousi joka vetää sen kiinni. Ovi on kärsinyt alaosistaan vuosien varrella kun ränni on ollut huono ja sadevesi kastanut ovea. Korjattavissa kuitenkin ja joku suoja sille pitää keksiä ettei mene samaan kuntoon uudestaan.

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Koti

 Siinä se nyt on, Koti. Kymmenen vuotta sitten asetimme tavoitteet kodille, nyt löysimme kriteereihin sopivan. Olemme tätä taloa vilkuilleet kerhoreissuilla jo muutaman vuoden ajan, mutta paikallisten mukaan se ei ole myynnissä. Olemme tyytyneet ajamaan välillä ohi. Keväällä kun aloitimme etsinnät toden teolla annoimme tarjouksen talosta naapurikaupungissa, mutta se meni toisille. Sen jälkeen kävimme katsomassa vielä toista mutta jotain puuttui. Sinä päivänä kun tämä ilmestyi myyntiin oikotielle meni jalat alta. Parin päivän päästä ilmoituksen julkaisusta olimme käyneet katsomassa taloa ja tehneet siitä tarjouksen. Onneksi muut jotka siitä olivat kysyneet olivat käyttäytyneet niin huonosti että myyjä vakuuttui meidän kiinnostuksesta ja myi sen meille. Eilen tehtiin paperit ja  nyt alkaa työt sen muuttovalmiiksi saamiseen.