Hulinaa

Kuusen alla ajatus kulkee paremmin? Pihan ihana ihana kuusenjärkäle yläkuvassa, ihan helpolla ei löydy yhtä tasaista ja upeaa kuusta kuin tuo. Meillä on ollut hurjaa hulinaa. Kuopuksen kolmivuotissynttäreitä varten vedettiin hirveät remonttispurtit ja sen jälkeen ollaan oltu ihan laiskoja. Olen toki ollut töissäkin, se myös tarkoittaa sitä että isäntä on ollut lasten kanssa, eli remppa ei oo voinut olla kovin aktiivista. Synttäreille kalustettiin lastenkamari, tapetoitiin keittiöstä niin paljon kuin tapettia riitti (mikä lie ajatushärö, kaksi rullaa jäi uupumaan että olisi valmistunut. Kolme ostettiin ja viisi olisi tarvittu, aika huonosti laskettu, mukana oli sentään yksi insinöörikin). Keittiön lattia maalattiin kahteen kertaan ja muuriin vedettiin kalkkimaalia viisi kerrosta (eikä muuten tullut vielä(kään) valmiiksi), samoin eteisen muuriseinään. Keittiön kiinteät kaapit korjattiin toimiviksi, eli ovet menee kiinni ja aukeavat hyvin, ja maalattiin molemmat kertaalleen. Puuhella on puunattu ruosteesta puhtaaksi. Lisäksi siivosimme ja kalustimme salin ja roudasimme keittiöön pöydän. Ja leivoimme tarjottavat. Siinähän sitä, mulla on nyt pitkä työputki ilman vapaata puolessa välissä ja yhden viikon lapsivapaa optio käyttämättä. Kun työt on tehty ja lapset mökillä on mulla ja miehellä aikaa vetää seuraava rankka spurtti eteenpäin. Nyt talolla voi jo yöpyä, se tarkoittanee pitkiä iltoja ja aikaisia aamuja, mutta kiirehän tässä on jo tulossakin. Mies sai töitä ja syyskuun alun jälkeen tuskin paljoa ehtii ja jaksaa panostaa taloon kun opettelee uuteen työpaikkaan ja projektiin. Pitää koittaa päivittää tänne oikein kuvien kanssa noita remonttivaiheitakin etteivät vallan jää unholaan.

Se on kyllä niin upea vanha rouva, tuo talo, mahdanko koskaan lakata huokailemasta tuon upeutta. Koti isolla Klla, ja kuitenkin olemme vain niin pienen pieni lenkki talon historiassa. Pakko sitä vaan on kunnioittaa. Yläkuva otettu tieltä, saunan takaa. Alhaalle yritin ottaa kuvaa lastenkamarin ilmeestä ja uusista pitsiverhoista, jotka ovat vain jotkut ikean halpisverhot, mutta sopivat kuvioon ja huoneen ajatukseen. Virkkailen niitä oikeita pitsiveroja sitten kun talo on asumiskunnossa. Pionit pöydällä synttärijäänteitä. Keittiökin pohdituttaa edelleen. Seinämatskut ja maalien värit kun on päätetty ja pitkälti jo kunnossakin, mutta en saa päätettyä kalusteista. Haaveissani me ois tehty kaikki itse. Nyt puhun siis allaskaapista ym kalustuksesta mitä on pakko laittaa, kun niitä ei ennestään ole. Astiakaappeja ei tarvita kun meillä on ne upeat vanhat kaapit. Mutta, nyt ollaan jo niin pitkällä kesää että Ikean reissulla katselin valmiskeittiöitä ja nyt mietin että pitääkö sittenkin sortua sellaiseen???  Jääkaapiksi haluan smegin retrokaapin jossain herkullisessa värissä, mutta pitäisikö astianpesukoneeksi vaan tyytyä joku Ikean integroitu kone ja allaskaappi+ uunikaappi, ei me muuta tarvita. Tekemistä olisi vain kolme kaappia, mutta onko vaan helpompi ostaa ne valmiina? Kävellä omien ajatusten yli ja tyytyä samanlaiseen tusinakeittiöön kuin on miljoonilla muilla ihmisillä ympäri maailmaa? Istua jossain Ikeassa niinkuin kaikki muutkin siirtelemässä kaappeja tietokoneohjelmaan ja kantamassa kärryyn valmista? Niin olisin halunnut omat uniikit alakaapit, oikeaa puuta, mutta nyt en tiedä... En myös tiedä onko minusta menemään helpoimman kautta vaikka se olisikin helpompaa?