Pihaa

Tästä kohdasta olen lupaillut ottaa kuvaa. Tuossa kasvaa siis kaksi valtavaa marjatuomipihlajaa, muutama pienempi samanlainen ja koko alusta on peittynyt pikkutalvioon. Yläkuvassa ihan keskellä näkyy muutama varsi japanintatarta. Ja narsisseja on tuolla myös näkyvissä. Lisäksi siellä kasvaa pari kituliasta ruusua ja lintujen siementämät punaherukat. Edellisessä postauksessa mainitsemani huvimaja on tulossa tuonne Japanintatarien taakse, kauas, jossa näkyy vaaleaa. Vaalea on huvimajan pohjarakennelmaa. Koko tässä alueessa on ihan uskomaton tunnelma, taianomainen, rauhallinen ja ympäri vuoden niin kaunis. Uskoakseni alue on tässä asussaan aika lailla luonnon muovaama, oikealla oleva isoin puska lienee istutettu ja muut pensaat lintujen siementämiä. Pikkutalvio on saanut rauhassa laajentaa reviiriään ja pikkuhiljaa tukahduttanut muun kasvuston kaiken alle. Tällaisen a se saa myös pysyä. Ruusuja koitan tekohengittää ja marjatuomipihlajoista pitää karsia kuolleita oksia hiukan pois, muuten en aio koskea mihinkään.

Japanintatar on haitallisten vieraskasvien listalla, mutta ei lisäänny siemenistä ja on kasvanut tuossa kohdassa useampia vuosia saman kokoisena niin en usko sen tuosta mihinkään villiintyvän tai leviävän. Viime vuonna se ei valitettavasti ehtinyt edes kukkia ennen syyshalloja. Kasvia kasvaa myös talon kulmalla, jossa se minua hiukan jännittääkin. Se voi kasvaa betoninkin läpi ja tuhota sokkelia. Se on myös levinnyt jo viime vuodesta ihan selkeästi ja olin ajatellut tehdä ison perennapenkin sen alapuolelle. Pitää keksiä joku rajoitttamaan sen leviämistä sinne alaspäin ettei se pääse valtaamaan ja tuhoamaan kukkiani. Toisaalta olen iloinen, että minä jos kuka tiedän miten se kuuluu tuhota. Sitä ei missään tapauksessa saa laittaa kaatopaikkakuormiin tai kippailla maa- aineksen kanssa mihinkään. Jos sitä kaivaa pois kaikki kasvinosat kannattaa mädättää, jotta se varmasti kuolee.

Lähikuvaa marjatuomipihlajan kukinnasta. Kukkii tosi kauniisti, mutta nopeasti, noin viikko ja ohi meni jo.

Talvio kukkii jo osin ihan lilana, vasemmassa kulmassa näkyy polku jonka lapset ovat kulkemisellaan saaneet aikaiseksi, sovittiin ettei talviota tallota kuin tuon polun kohdalta niin saadaan nauttia sen kauneudesta.

Pihalla kasvaa myös lemmikkiä ihanan isoina ryppäinä. Ohjeistin jo ruohonleikkaajaa jättämään nuo leikkaamatta kunnes ovat siementäneet, niin saadaan ensi vuonna lisää.