Helmikuussa iski sellainen kummallisuus kuin tapetointi- into, ei olekaan ollut minkäänlaista intoa mihinkään pitkiin aikoihin. Koko viime kesän remontitkin tuntuivat olevan lähinnä pakkoa. Noh, onneksi kaapissa odottivat kolme vuotta sitten ostetut juhannusruusut. Kattila tulille, liisterin keittoon ja tapetit seinään, saatiin loppuun asti. Tämä on lastenkamarin vieressä oleva kamari, tuleva työhuone, nyt siellä nukkuu esikoinen. Listat tästä huoneesta uupuu kokonaan, oli modernisoitu laajennuksen yhteydessä ja tämän huoneen listoja oli käytetty kuistissa. Onneksi samaa mallia saa ostaa, kun kukkaro taas voi paremmin haenne uudet vanhannäköiset listat, tuota meidän listamallia saa vielä pikkusahoilta ympäri maan.
Jossain vastaavassa pikkupuuskassa tuhosin tilkkulaatikosta tilkut pois. Jokaisen lapsen alushousuvarastot kunnossa, ainakin hetken. Kolme eri kaavaa, kaikki ottobreistä vuosien varrelta, ja oikein hirvitti kuinka isoja kokoja sitä joutuu tekemään, mihin jäi mun vauvat? Oli pitkästä aikaa hirmukiva ommella, ehkä sitä itsensä taas löytää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti