lauantai 27. helmikuuta 2016

Kuistia


En malta odottaa että kuisti valmistuu, siitä kuoriutuu kyllä niin upea. Yläpuolella kuva eiliseltä kävelyreissulta, palasin pihaan takametsän läpi, ja huomasin että kuistia on paras kuvata huvimajan nurkalta. Huvimajahan tuli edelliskesänä vanhalta talolta tänne ja viime kesänä asennettiin paikalleen ja maalattiin. Aloitin naamioimaankin sitä jo kukkapenkeillä, mutta taimet istutettiin vasta syksyllä ja ovat vielä kovin pieniä. Tuo alaosa olisi tarkoitus saada kasvillisuudella peitettyä. Kuisti oli talon hankkiessamme se ainoa pahasti kärsinyt osa. Betonirappu oli uittanut vedet kuistin alle ja kannatinpalkkeihin, jotka olivat lahonneet ja anteneet periksi niin että koko kuisti oli revennyt irti talosta ja keskellä kuistin lattiaa oli kunnon kynnys vanhan ja uuden kuistinosan välillä. Purimme koko kuistin rangoilleen, nostimme sen paikoilleen ja korjasimme kannatinpalkit yksi kerrallaan. Osa puusta oli niin haperoa että hävisi kosketuksesta. Kuistia oli jatkettu ilmeisesti 1948, sen vuoden kalenteri löytyi välikaton päältä. Sen lattian alta löytyi vanhat porrasaskelmat joista pystyimme päättelemään kuistin aiempaa kokoa ja oven paikkaa ym. Viime syksynä jo laitoimme osan ulkolaudoituksesta paikoilleen, mutta se jäi junnaamaan koska joku ei mielestäni ollut oikein. Teetimme ulkopanelia vanhan mallin mukaan läheisellä sahalla, malli löytyi talon alta, talon alkuperäisestä ulkolaudoituksesta. Olemme talven hypelleet keskeneräisen lattian yli vanerisiltoja pitkin ja kissat oppivat jo kulkemaan ulos seinien läpi. Aurinkoiset päivät herättivät remonttikärpäsen ja aloitimme kuistin taas. Päädyimme purkamaan aiemmin laitetun laudoituksen kokonaan ja muuttamaan sen suuntia. Nyt se näyttää siltä kuin pitääkin. Toiselle puolelle saimme tänään asennettua jo pokatkin. Hieno tulee, todella. Nämä kaksi pokaa isäntä korjasi syksyllä ikkunankorjauskurssilla, toinen on pohjamaalattu, toinen ei. Kissojen polut tulevat vielä kuistin kulmiin ja sitten ihmettelevät ettei tästä nyt enää pääsekään ja siirtyvät rappusille. Rapput teemme uudestaan, nykyiset betoniset on jo kerran tuhonneet kuistin emmekä aio antaa sen toistua. Teemme puusta uudet rapput vanhan mallin mukaan, varmaan lehtikuusesta tai sitten ihan maalattua kuusta/mäntyä, painekyllästetylle ja muulle myrkkypuulle on tälle tontille pääsy kielletty.



Sisältä ulos. Aurinkoiset kevätpäivät on kyllä parasta, ehdottomasti. Lapset on laskeneet ja hiihtäneet lähestulkoon koko hereilläoloajan. Alhaalla vielä kukkas ilot, hyasintti kestää pikkupakkasen ja näyttää hyvältä kovallakin pakkasella niin kauan kuin on jäässä. Eikä tuoksu haittaa ulkona.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti